Käytetyn auton ostajan muistilista

Käytetyn auton ostaminen on Suomessa yhä pitkälti ostajan vastuulla: sinä etsit, sinä vertailet ja sinä kannat riskin siitä, tuliko maksettua liikaa. Tämä muistilista käy läpi koko polun ilmoituksen lukemisesta luovutukseen — ja kertoo, missä kohdissa ostajan asema on heikoin ja miten sen korjaa.

1. Määrittele auto ennen kuin alat selata

Yleisin virhe on aloittaa selaamalla ilmoituksia. Silloin päädyt ostamaan sen auton, joka sattui olemaan hyvin kuvattu ja lähellä — ei sitä autoa, joka sopii arkeesi. Kirjoita ensin ylös neljä asiaa: paljonko ajat vuodessa, montako ihmistä autossa yleensä istuu, mihin auto pysäköidään ja mikä on kokonaisbudjetti kuukaudessa (ei pelkkä ostohinta).

Vasta näiden jälkeen valitaan kori, käyttövoima ja varustetaso. Jos käyttövoima on vielä auki, lue sähkö, hybridi vai bensa ennen kuin lukitset budjetin.

Minimivaatimukset ja toiveet erikseen

Tee kaksi listaa. Minimivaatimukset ovat asioita, joista et jousta: esimerkiksi vetokoukku, neliveto, automaatti tai tavaratilan pituus. Toiveet ovat asioita, jotka nostavat auton arvoa sinulle mutta joista voi tinkiä: peruutuskamera, vakionopeudensäädin, penkinlämmittimet. Kun nämä ovat erillään, tarjousten vertailu muuttuu mielipiteestä laskutoimitukseksi.

2. Mitä ilmoituksesta pitää oikeasti tarkistaa

Ilmoitus on myyntiteksti. Sen tehtävä ei ole kertoa auton heikkouksia, joten lue sitä kuten lukisit työhakemusta: kiinnitä huomiota siihen, mitä ei sanota.

• Mittarilukema suhteessa vuosimalliin. Suomalainen keskiarvo on noin 15 000–20 000 km vuodessa. Selvästi alhaisempi lukema ei ole automaattisesti hyvä: vähän ajettu, paljon kylmäkäynnistetty kaupunkiauto voi olla kuluneempi kuin maantiekilometrejä kerännyt.
• Huoltohistoria. "Huollettu" ei tarkoita mitään. Kysy huoltokirjaa tai merkkiliikkeen huoltoraporttia. Erityisesti jakohihna, automaattivaihteiston öljy ja jarrunesteen vaihto ovat kalliita laiminlyöntejä.
• Katsastushistoria. Hylkäysten ja huomautusten historia kertoo enemmän kuin viimeisin katsastustodistus.
• Omistajien määrä ja käyttötarkoitus. Entinen vuokra-, leasing- tai opetusauto ei ole este, mutta sen pitää näkyä hinnassa.
• Kuvien laatu ja kattavuus. Puuttuvat kuvat sisätilasta, tavaratilasta tai moottoritilasta ovat aina kysymys, ei sattuma.
• Varusteluettelon todenmukaisuus. Vertaa ilmoituksen varusteita mallin vakiovarusteisiin. Jos "lisävarusteena" myydään vakiovarusteita, hinnoittelu on todennäköisesti optimistinen muutenkin.

3. Kysymykset, jotka kannattaa esittää ennen näyttöä

Näitä kysymyksiä ei kannata säästää paikan päälle. Vastaukset karsivat turhat ajomatkat, ja kirjallinen vastaus on myöhemmin arvokas.

• Onko autossa ollut kolarivaurioita, ja onko niitä korjattu vakuutusyhtiön kautta?
• Milloin jakohihna tai -ketju on viimeksi tarkastettu tai vaihdettu?
• Mitä huoltoja on tehty viimeisen 20 000 kilometrin aikana?
• Onko autossa käynnissä olevia vikakoodeja tai merkkivaloja?
• Kuinka monta rengassarjaa kauppaan kuuluu ja mikä on renkaiden urasyvyys?
• Mikä takuu autolle annetaan ja mitä se kattaa — vai myydäänkö auto ilman takuuta?
• Onko autossa jäljellä rahoitusta tai muuta rasitetta?

Koeajo: 20 minuuttia, ei viittä

Lyhyt koeajo parkkipaikan ympäri ei kerro mitään. Aja vähintään 20 minuuttia niin, että mukaan mahtuu hidasta kaupunkiajoa, kiihdytys moottoritielle ja muutama voimakkaampi jarrutus. Kuuntele moottori kylmänä — pyydä siksi, ettei autoa lämmitetä valmiiksi ennen tuloasi.

4. Mistä tunnistat ylihinnoitellun auton

Hinta ei ole absoluuttinen, vaan suhteellinen: sama auto voi olla halpa Oulussa ja kallis pääkaupunkiseudulla. Käytännössä hinnoittelun tarkistaa kolmella tavalla.

1. Vertaa vähintään kymmeneen vastaavaan. Sama malli, sama vuosimalli, sama moottori, ±20 000 km. Alle viiden auton otoksella tekee vääriä johtopäätöksiä.
2. Laske varusteiden lisäarvo realistisesti. Käytetyssä autossa lisävarusteet tuovat harvoin enempää kuin murto-osan alkuperäisestä hinnastaan.
3. Hinnoittele puutteet. Kuluneet renkaat, tuleva jakohihna ja lähestyvä määräaikaishuolto ovat euroja, jotka kuuluvat vähentää pyyntihinnasta — eivät epämääräisiä "pieniä juttuja".

Kolmen kohdan jälkeen sinulla on perusteltu käsitys siitä, mitä auto on sinulle arvoinen. Se on eri asia kuin pyyntihinta.

5. Käännä asetelma: pyydä liikkeitä kilpailemaan

Perinteisessä mallissa yksi ostaja neuvottelee yhtä liikettä vastaan, jolla on hintatietoa enemmän. Kilpailutuksessa asetelma kääntyy: kerrot kerran mitä etsit, ja autoliikkeet ympäri Suomen esittävät tarjouksensa sinulle. Vertailet ne rinnakkain, näet erot heti, etkä paljasta yhteystietojasi ennen kuin hyväksyt jonkin tarjouksen.

Käytännön hyöty ei ole vain hinta. Saat myös autoja, joita et olisi löytänyt itse selaamalla, koska liike voi tarjota vasta sisään tulossa olevaa vaihtoautoa. Lue tarkemmin sivulta auton ostajalle.

Voit myös selata myynti-ilmoituksia Autot-sivulla. Selaaminen ja kilpailutus ovat ostajalle maksuttomia.

6. Ennen allekirjoitusta: viimeinen tarkistus

• Kauppakirjassa lukee sama mittarilukema kuin autossa.
• Luvatut varusteet, renkaat ja avaimet on kirjattu kauppakirjaan.
• Takuun sisältö ja kesto on kirjallisena, ei suullisena lupauksena.
• Mahdolliset sovitut korjaukset on merkitty kauppakirjaan aikatauluineen.
• Rahoitussopimuksen kokonaiskustannus on tarkistettu erikseen (ks. rahoitusartikkeli).
• Vakuutus on voimassa luovutushetkestä alkaen.

Kuluttajansuoja koskee liikkeeltä ostettua autoa, ei yksityiskauppaa. Se on yksi painavimmista syistä ostaa autoliikkeestä silloinkin, kun yksityisen myyjän pyyntihinta on hieman alempi.

Yhteenveto

Hyvä autokauppa ei synny tinkimistaidosta vaan valmistautumisesta: tiedät mitä haluat, tiedät mitä se maksaa, ja saat useamman kuin yhden tarjouksen. Kaksi ensimmäistä ovat sinun työtäsi. Kolmannen voi ulkoistaa.

Jos rahoitus on vielä auki, jatka artikkeliin rahoitus vai käteinen. Kysymyksiä palvelusta? Katso tuki.